Nova Talentin tarina

Haastattelimme Nova Talentin perustajaa Vesa Laaksoa, jonka mukaan yrityksen alku oli käytännössä yhden miehen visio.

Nykyään yritys on paljon enemmän – tiimi, kansainväliset verkostot, ulkomaiset harjoittelijat ja yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa muodostavat laajan, monien sidosryhmien verkoston. Palataan kuitenkin hetkeksi tarinan alkuun ja siihen, mistä kaikki lähti liikkeelle.


Tekemällä oppiminen, yrittäjyys ja kansainvälisyys toiminnan ytimessä

Nova Talentin toimintaa on aina ohjannut tekemällä oppiminen, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Vesa Laakso työskenteli runsaan vuosikymmenen oppisopimustoimistossa. Kyseinen jakso vahvisti ajatusta siitä, että osaaminen rakentuu tekemällä oppien. Hän kasvoi yrittäjäperheessä, ja on aina arvostanut yrittäjiä, heidän osaamistaan ja periksiantamatonta asennettaan.

Kansainvälinen kokemus rauhanturvaajana (2000–2002) ja YK:n tarkkailijana (2006–2007) opettivat toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Nova Talent perustettiin toiminimenä syksyllä 2017. Kahdeksan toimintavuoden jälkeen tutut teemat muodostavat ytimen, miksi yritys on olemassa: tekemällä oppiminen, yrittäjyys ja kansainvälisyys.


Miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia?

Kansainvälisissä ympäristöissä vietetyn ajan jälkeen Vesa Laakso havaitsi, että Suomi on pitkään toiminut melko erillään muusta maailmasta, osaksi johtuen maantieteellisestä sijainnistamme. “Olemme tottuneet tekemään asioita keskenämme, ja vuorovaikutus ei-suomea puhuvien kanssa on ollut vähäistä.”

Kansainvälistyminen on viime vuosikymmeninä tapahtunut nopeasti. Suomalaisyritysten valmiuksia vastaanottaa eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia osaajia on todellakin haastettu. Vesa Laakso näkee, että Nova Talentin tavoitteena on auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä valmistautumaan tilanteisiin, joissa työyhteisöön tulee uusi jäsen erilaisesta taustasta.

Vesa Laakso painottaa, ettei kyse ole vaikeudesta vaan arkuudesta, ennakkoluuloista ja oletuksista. Usein vasta arjen tekemisen kautta asia ymmärretään ja ”kansainvälisyyden kohtaaminen” on paljon helpompaa kuin etukäteen ajateltiin.


Suomessa on potentiaalia kansainvälisille työyhteisöille

Vesa Laakso huomauttaa, että monissa Euroopan maissa vaihtojaksot pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ovat osa päivittäistä arkea, ja määrältään moninkertaisia verrattuna Suomeen. Esimerkiksi irlantilaisyritykset ottavat 11,5-kertaisesti osaajia vaihtojaksoille Manner-Euroopasta (katso kuva).

Vuosien (ja vuosikymmenien) saatossa vaihdoista rakentuu arjen toimintamalli, jonka avulla erityisesti työyhteisöt totutetaan ulkomaisiin tekijöihin, erilaisuuden kohtaamiseen ja kansainvälisiin tiimeihin. Vesa kuvaa toimintamallia valmennusohjelmaksi, jonka kautta työyhteisöä valmennetaan kohtaamaan erilaisuutta osana jokapäiväistä tekemistä.

Vesa Laakso näkee Suomessa samaa potentiaalia kuin Irlannissa. Englanti ei ole äidinkielemme, mutta sitä voitaisiin käyttää työelämässä nykyistä luontevammin kansainvälisten osaajien vastaanottamisessa. Kun työyhteisöt tottuvat englannin käyttöön arjessa, kansainvälisistä työyhteisöistä tulee osa suomalaista työelämää – tätä kautta avautuu mahdollisuuksia kasvulle, verkostoille ja osaavan työvoiman löytämiselle suomalaisyrityksiin.